I

Kolmekymmentäkaksi vuotta
Isäni painoi liipaisinta
Lapsuudenpiha kutistunut
Tämä vesi tässä
Asiat sekaisin
Näyttelen elävää
Istun minuutin sisässä
Sydämen pikajuna
Kaksikymmentäkuusi vuotta
Ihmisiä myydään alihintaan
Ei se, että elää ja kuolee

II

Sataa, pisarat heittää tikkaa
Hirveämpää herätä kuin nukahtaa
Itkettää, leuka painuu
Graniitti purskahtaa itkuun
Vihreässä pullossa pörisee
Eivät jää askeleet
Ajatteluprosessit päätyvät maahan
Kaikella on aikansa
Minä en tarvitse lasia

III

Jumala on hunni
Murheeksi marinoidaan liha
Tällä tiellä liikennöidään
Varpusesta tuli lintu
Lyöt sydämesi pöytään
Assosiaatio, nopea lintu
Makaat niiden aikojen välissä
Seitsemässä vuodessa kaikki solut
Varjo opetteli ryyppäämään valoa
Musiikki menee radioon

IV

Rakkaus, huipputehokas hiukkaskiihdytin
Sivulla yksi sinun elämäsi
Silmäripsesi, markiisikankaat
Olet suuria ikäluokkia
Seinällä on Pariisin kartta
Rämpytit sydäntäni
Riisuit pikkumustasi
Illan harteilla on yö
Kaksi eroosion nakertamaa törmää
Vuosi vuodelta ruumis on elämä
Hänen naurunsa, syksyn nauru
Nyt kun olet mennyt
Vetivät vettä puoleensa
Kohtu, kehto ja hauta
Vedä silmät auki
Ei muuta jäljellä kuin tuska

V

Valo painettiin palamaan
Vuodenaikojen risteyksissä
Pikkuvarpaassa rakko
Kulkea geenien kapulasiltaa
Yleinen, yhtäläinen ja salainen
Uni tuli viereeni seisomaan
Syön kalakukkoa ravintolavaunussa
Mustat muurahaiset kantavat

VI

Vatsassa värisevät haavanlehdet
Olen allerginen ihmisille
Sataa kolmatta vuorokautta
Maa on uskollinen vaimo
Jos minä joskus synnyn
Ikkuna on silmien sänky

VII

Mitä aurinko kysyy
Kesä meni ulos
Aika huuhtoo otsani hiusrajaa
Liha mätänee, puu lahoaa
Ikkuna viskaa maisemaa sisä
Ikkunoista ja silmistä
Kuolleitten leiritulet
Päättyi talvi, pitkä anestesia
Kuun kelmeät näpäytykset
Jäät ovat alkaneet sulaa
Ontogenia
Fylogenia