Terveen ja keskimääräisen tunnollisesti hygieniastaan huolehtivan ihmisen iholla laiduntaa noin biljoona bakteeria - suunnilleen satatuhatta jokaisella neliösentin kokoisella ihokaistaleella. Niiden ravintoa ovat noin kymmenen miljardia ihostamme päivittäin irtoavaa hitusta puhumattakaan lukuisista herkullisista rasvoista ja ravitsevista kivennäisaineista, joita tihkuu jokaisesta huokosestamme ja ihon halkeamista. Olemme bakteereille herkkupöytä vailla vertaa ja sen lisäksi olemme mukavan lämpimiä ja pysyttelemme jatkuvasti liikkeessä.Vastalahjaksi ne antavat meille hienhajun. Ja siinä olivat vasta ihollamme olevat bakteerit. (Kaikki ihosolumme ovat kuolleita. Päällisin puolin jokainen neliösenttimme on kuollutta ainesta. Jokainen keskikokoinen aikuinen kantaa mukanaan parin kilon verran elotonta ihoa, josta karisee päivittäin miljardeittain pieniä hitusia. Kun pyyhkäisemme pölyistä hyllyä, sormeen kertyy suurimmaksi osaksi entisiä ihosoluja). - Lisää bakteereja piilottelee suolistossamme ja nenäonteloissamme biljoonittain, niitä riippuu hiuksissamme ja silmäripsissämme, ui silmiemme pinnalla ja porautuu hampaittemme kiilteeseen. Pelkästään ihmisen ruoansulatusjärjestelmän kanta-asiakkaina asustaa yli sata biljoonaa mikrobia, jotka edustavat vähintään 400 eri tyyppiä. Jotkin ovat erikoistuneet käsittelemään sokereita, toiset tärkkelystä, osa saalistaa muita bakteereita. Näiden lisäksi yllättävän monet bakteerit, esimerkkinä vaikkapa kaikkialla suolistossamme elävät spirokeetat, eivät tiettävästi tee yhtään mitään. Ne näyttävät viihtyvän vierainamme muuten vain. Ihmisruumiissa on kaikkiaan noin 10 kvadriljoonaa solua, mutta kehossamme asustavien bakteerisolujen kokonaismäärä on noin 100 kvadriljoonaa. Ne ovat siis iso osa meitä. Bakteerien näkökulmasta me puolestamme olemme vain pieni osa niitä.
Koska olemme isokokoisia ja osaamme valmistaa ja käyttää antibiootteja ja desinfiointiaineita, meidän on helppo uskotella itsellemme, että olemme pakottaneet bakteerit perääntymään viimeiselle rajalle. Turha luulo. Tosin bakteerit eivät rakenna kaupunkeja eikä niiden seuraelämä liene kovin säkenöivää, mutta ne pysyvät tällä planeetalla aina auringon räjähtämiseen asti. Maa on niiden planeetta ja me olemme täällä vain, koska ne sietävät meitä. - On syytä muistaa, että bakteerit tulivat mainiosti toimeen kahden miljardin vuoden ajan ilman meitä. Me sen sijaan emme pärjäisi päivääkään ilman niitä. Ne käsittelevät kuona-aineemme ja muuttavat ne taas käyttökelpoiseen muotoon. Ilman niiden velvollisuudentuntoista ateriointia mikään ei mätänisi. Ne pitävät veden puhtaana ja maaperän tuottavana. Bakteerit syntetisoivat vitamiineja suolistossamme, muuttavat nauttimamme ravinnon helposti hyödynettäviksi sokereiksi ja polysakkarideiksi ja käyvät taistoon ruokatorveemme livahtaneita tunkeilijamikrobeja vastaan. Olemme täysin riippuvaisia bakteereista, jotka sitovat ilmakehän typpeä ja muuttavat sen meille hyödyllisiksi nukleotideiksi ja aminohapoiksi…..
…..
Patjamme on jopa kahden miljoonan mikroskooppisen pienen pölypunkin koti ja ne tulevat pikkutunneilla siemailemaan talirauhastemme erittämää rasvaa ja napostelemaan makoisiin suihinsa rapeita ihonpalasia, joita meistä hilseilee aina kun käännämme kylkeämme. Pelkästään tyynyssä saattaa olla nelisenkymmentätuhatta punkkia. Jos tyyny on ollut käytössä esim. kuusi vuotta, mikä on tutkimusten mukaan (hah hah) tyynyn keskimääräinen käyttöikä - on arvioitu, että noin kymmenesosa sen painosta koostuu hilseilleestä ihosta, elävistä ja kuolleista pölypunkeista ja niitten ulosteista…. (Pölypunkit ovat olleet aina seuranamme, mutta ne ‘löydettiin’ vasta 1965).
{samasta kirjasta kuin edelläkin}
Post a Comment