Skip to content

de sista orden av ett ögonblick

tuulet on jumalten hengitystä
hippokrenen kengitystä
sade itki itsensä uneen
olen tihentynyt akana
turhien taakkojen taara
ja saniaisen ruoto
esitän pegasoksen persereikää
myyn solmuja laivoille
miten sen nyt sanoisi
en ole vielä exitus
enkä enää ex mandato
muisti on liikkuvat taakse
virrat keikkuvia teitä
elämä valmistettu
vuoren juurista
ja linnun maidista
isona minusta
piti tulla sankari
tuli ravistunut korvo
ja kielokirnu
clérambault´in
syndrooman kantaja
eikun vastaaja
tuli hansikas
reppana ja remppa
niin köyhä runoilija
ettei mulla ole varaa
pitää edes
sadetta
{en osaa kääntää otsikkoa suomeksi, silmän-
räpäyksen viimeiset sanat tai hetken viimeiset
sanat eivät kuulosta yhtään niin hyviltä kuin
alkuperäinen, siinä yksi syy miksi runoissani
on ‘vieraita kieliä’, jokin ei vaan kuulosta hyvältä
käännettynä; kun luetaan jumala sen etymologi-
sessa merkityksessä ‘jumo’, taivas, ollaan teke-
misissä meteorologian kanssa eli säe on sillä
tavalla ‘tosi’; hippokrene kreik. ‘hippukrene’,
hevosen kaivo, lähde helikonin vuoristossa,
muusille (ei peruna-) pyhitetyn laakson ylä-
puolella, kuv. ‘runoinnoituksen lähde’ heh heh;
siis sade on kengitystä, sateen merkitys oli
pudota ja itse-sanan olen selittänyt; akana
hellqvistin etymologinen viittaa sanoihin
‘ax’ ja ‘egg’; saniainen, sananjalka, nimi pe-
rustuu kansanuskomukseen: kun jalkamaisen
varren leikkaa tyvestä vinottain poikki, sen
sisältä löytyy kirjainta, puumerkkiä tai taika-
merkkiä muistuttava kuvio, ’sana’, jonka
avulla voi ennustaa esim. tulevan puolison
nimen, juu juupa; ruoto ruots. ‘rod’, ‘aidan-
seiväs’ tai murteitten ‘trod’, aidakset, seipäät
kattopuut, jälkimmäisestä on lainattu suomen
‘ruode’, vesikaton aluslaudoitus tai -rimoitus;
tää porukkahan oli kuulu ennen siitä että se
myi tuulta (taitaa myydä vieläkin) tässä siis
solmuina; exitus, kuollut; ex mandato, ohjei-
den mukaan tai käskystä (en tee mitään);
maiti tulee maidosta, ja maito oli sitä milky
way’ tä tai galaksia; linnut ja vuoret on van-
hojavanhoja symboleita; sankari selitetty,
se oli se muin.ruots. ‘laulaja’; ravistunut
korvo on musta hauska, korvo tulee korvas-
ta, korvolla on korvat, korvalla on myös
lehden merkitys; kielokirnu, kielo on suo-
men kansalliskukka, heh heh, kielo tulee
nääs ‘kieli’-sanasta, kielon lehdet on kielen
kaltaiset, ja murteissa kielo on kieliheinä,
kielikukka, koirankieli, lehmänkieli, lehmän-
kielo, gananderin sanakirjassa 1786 merki-
tys on ’suurisuinen’; kirnu, kirnussa tehtiin
voita, ruots. ‘kärnä, on myös ‘hedelmän
sydän, kivi, luu, siemen’, nyt lainaan suo-
raan veijo merta (tää on hauska, ekaks
kuitenkin: kielokirnu, siis etsin muka kie-
len ydintä, sydäntä, luuta tms.joka ilmenee
jatkosta): muin.germ. se oli (siis ‘kärna’)
‘kernan’, saks. se on nyt ‘kern’, näiden sa-
nojen samankaltaisuudesta on tehty sem-
moinen johtopäätös, että kermaa olisi pi-
detty maidon sydämenä, siemeninä, koska
kermaläiskät olivat niiden näköisiä, samoin
voikokkareet, hollannin vanha sana ‘kerne’
ja saks. murteiden ‘kern’ tarkoittivat ker-
maa, suomen kerma tarkoittaa ohutta rasva-
kerrosta maidon päällä, ohutta kuorta, kelmua
riitettä, kuten viron ‘kirme’, germaaneilla on
ollut monta sanaa tuolle maidon kalvolle,
saks. esim. ‘rahm’, ’sahne’, ’schmand’, josta
on arveltu tulleen suomen sanan ‘mantu’
joka tarkoittaa maanpintaa, saks. kirjakie-
lessä sana on ’schmant’ ja se on kerma,
pohj. saks. ’smand’ tarkoittaa kermaa ja
likaa, samaa juurta oleva anglosaks. ’smoth’
oli sileä, miellyttävä, pehmeä, ja siitä on tul-
lut engl. ’smooth’ jne. jne. - huh, en jaksa
nakuttaa tätä pitkää pätkää, kts. enemmän
veijo meri: ’sanojen synty’ ja sana ‘kirnu’;
clérambault´in syndrooma, kts. enemmän
http://www.whonamedit.com/synd.cfm/2539.html
soisin sydämestäni (ei sydän soi) että tämä
otettaisiin helvetillisenä itseironiana; kantaja
on taudin kantaja ja sitten oikeudessa kantaja
ja vastaaja; hansikas on saks. ‘handschuh’
‘käsikenkä’, eihän sellasta ole, helvetti;
reppana, repale-sanasta, riekale, risa, riepu
rääpäle, ressukka (kukaan ei jummarra ;-) );
remppa, roikkua, repsottaa, retuperällä, rap-
piolla, mutta ‘remppa’han on myös remontti
ransk. re+monter, ‘re’, uudestaan + ‘monter’,
nousta, siis about uudistaa, virittää, panna
käyttökuntoon jne.; loppuko, muka hauskaa-
ko, kele, 8 sekuntia tap dance´iä yhdellä
köydellä, steppaavaa hirtehishuumoria,
tana, olinpas minä antelias tänään, kiitos
kiitos - ei mutta ihan tosissaan, kyllä kirjai-
lijan pitäs tuntee ’soittimensa’ kunnolla, ei
tämä ole mikään kuudestilaukeava lonkalta
pääkadulla, pitää tuntea ‘kielen jalat’ ja
kirjoittaa tarkasti, ‘tietää’ mitä kirjottaa ja
mitä sanat merkitsee, muuten homma kusee,
menee ihan perseelleen, sitä ‘tietämätöntä’
kielen raiskausta kuulee kyllä ihan riittämiin
‘mediassa’ - oh i hate that fucking word; btw
elämä valmistettu, muistattehan mitä ‘valmis’
tarkoitti :-) }

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *
*
*

Bad Behavior has blocked 501 access attempts in the last 7 days.