Work in Progress

pyhimys pylväänsä nokassa
olen kaivon pohjalla
kettu joka saarnaa hanhille
jaetulla kielellä
neljä hirveä syö
yggdrasilin latvakruunusta
nuput kukat ja oksat
tunnit päivät ja vuodenajat
yhä metsästän silti
valkoista hirveä
niin kuin arkien
pyhiinvaellus on loputon
taivaan kana on muninut rantaveteen
niin se on
kansa on vesi
ja hallitsija laiva
[rytmityksessä on häikkää - hanhille saarnaavalla ketulla on kyllä ketunhäntä kainalossa; jaetulla kielellä: sekä totta että valhetta, mutta myös käärmeen kielellä eli myrkkyä; neljä hirveä maailmanpuun laitumella on pohjoismaista mytologiaa, sarvet tulkittiin auringon säteiden vertauskuviksi; 'metsästää valkoista hirveä' merkitsee pyrkimystä ratkaista vaikea ja tuskin ratkottavissa oleva tehtävä; Kiinassa ajateltiin että sammakon mäti putosi kasteen mukana taivaasta ja siksi sammakkoa kutsuttiin 'taivaan kanaksi'; Hsü-tsun sanoi 3. vuosisadalla eKr "hallitsija on laiva, ja kansa on vesi, vesi kannattaa laivaa, mutta vesi voi myös kaataa laivan"]