(oi jos saisin
oi jos saisin edes yhden yön)
oi jos saisin edes yhden yön päiväsi olla
(älä anna
älä anna elämäni
älä anna elämäni olla
älä anna elämäni olla ollut)
älä anna elämäni olla ollut turha
{edellinen lause syntyi noin vain jostain;
jälkimmäistä hoki tyko brahe kuolinvuoteellaan,
luin sen kari enqvistin kirjasta ‘näkymätön
todellisuus’; jostakin syystä minusta tuntuu
että ainakin jälkimmäisestä tulee toistuva
teemanpätkä kirjaan, se voisi olla se
‘johtolause’ jonka ympärille koko kirja
kokoontuisi, se soi todella upeasti, mutta tää
nyt voi tietysti muuttua tuhat kertaa vielä}
–
kahden vaiheilla
suden hetkellä
ellipsien eksentrisyys
on hyvin pieni
linnut on autonomisia luoteja
ja hylsy dinosaurus
enää ette näe poskillani kyyneleitä
silmäni ovat panssarilasia
sydämesi hakkaa kahden edestä
hämmästynyt ilmeesi
kohoaa kulmakarvoilleen
ja lentää pois
olet puskassa pissalla
kuin painonnostaja
jos aiot antautua
ihan sama työnnätkö
punnerratko vai tempaatko
kirkon akkunat kuin silityslaudat
rinnassani höyryrauta
otsalla kylmän hien helmitaulu
ikenissä abloyavain
tarvii oikomishoitoa
elävät on jousien
kuolleet puhaltimien pultissa
surusi eivät mahdu kuppiin
loput lorottaa silmistä
horisontti on miinusmerkki
ajatus- tai tavuviiva
lause loppuu sossin ässään
koivukuja seisoo
parijonossa yössä
lasi täynnä tähtiä
ja kengät unta
alkaa acris hiems
{ellipsien eksentrisyys on ‘taivaan meka-
niikkaa’; linnut ja dinosaurus ovat ’sukulaisia’;
panssari, lat. pantex, vatsa sisälmykset;
paljon kuvia jotka tuskin vaativat selitystä;
sos, hätäkutsu, ’save our savings’ 
ässä
on morse-merkkinä kolme lyhyttä, siis
pistettä; acris hiems, lat. ‘ankara talvi’}
Post a Comment