3

Ohi öisten tornien,
aukion meitä viedään.
Voi, kuinka yössä kauhea on
karjunta nuorten sotilaiden!

Pauhaa, sydän valtava!
Suutele kuumasti, rakkaus!
Voi, tätä karjuntaa petomaista!
Röyhkeää, voi! verta.

Suuni on punainen, siitä
huolimatta, että näkymä on pyhä.
Kuin kultainen lipas,
loistaa Iverskaja.

Kujeilusi lopeta
ja kynttilä sytytä,
jotta tästä lähtien
et olisi kuten haluan.

et olisi kuten haluan.

31. maaliskuuta 1916

edellinen kokoelman etusivulle seuraava
© Pulvis&Umbra