Avasin suoneni: lakkaamatta, ja
palaamatta koskaan, suihkuaa suonista elämä.
Tuokaa kuppinne ja lautasenne!
Jok'ikinen lautanen, jok'ikinen
kuppi on matala.
Yli reunan, sen ohi,
mustaan maahan, ruokoja ruokkimaan,
vääjäämättä, lakkaamatta, ja koskaan
palaamatta suihkuavat
säkeet paperille.6. tammikuuta 1934