1

Unettomuuden varjo
ympäröi silmäni.
Tuhri silmäni
varjojen seppeleellä.

Öisin älä rukoile
epäjumalia! Olen
paljastanut salaisuutesi,
senkin epäjumalanpalvelija.

Sinulle ei riitä päivä,
ei tuli auringon!

Sormustani kahta
kanna, kalpeakasvo!
Kutsuit, ja sait yllesi
varjojen seppeleen.

Kutsuitko minua?
Nukuitko kanssani?

Asetut makuulle, kevyesti kasvoillesi.
Ja kumartavat ihmiset.
Unettomuus, olen
sinun lukijasi.

Nuku, rauhoittunut,
nuku, palkittu,
nuku, kruunattu
nainen.

Jotta helpommin nukahtaisit,
laulan sinulle:

Nuku, ystävätär
rauhaton!
Nuku, helmi,
nuku, uneton.

Ja kelle tahansa kirje kirjoitetaankaan...
ja ketä tahansa kanssasi kumarrankaan...
nuku sinä vain.

Erotetut
ovat erottamattomat.
Käsistäni irti
ovat kätösesi.
Olet kärsimyksesi kärsinyt,
armas marttyyri.

Uni on pyhä, jo
nukkuvat kaikki. Ja
seppele on poissa.

8. huhtikuuta 1916