6

Tänä yönä olen yksin yössä,
koditon ja uneton nunna!
Tänä yönä minulla on kaikki tämän
ainoan pääkaupungin porttien avaimet!

Unen puute ohjaa minua polullani.
Oi, kuinka ihana olet, pimeä Kremlini!
Tänä yönä minä suutelen rintaan
pyöreää, sotivaa maata!

Tunnen turkin pörhistyvän, en tukan,
ja tukahduttava tuuli puhaltaa suoraan sieluuni.
Tänä yönä minä säälin kaikkia,
joita säälitään, ja joita suudellaan.

1. elokuuta 1916

edellinen kokoelman etusivulle seuraava
© Pulvis&Umbra