7

Takana tuon lehdon, luulen,
on kylä, jossa asuin kerran.
Rakkaus on yksinkertaisempaa, luulen,
ja helpompaa, kuin mitä odotin.

Hei, epäjumalat, saisitte heittää henkenne!
kohosi piiska ja löi.
Ja huudon jälkeen uudestaan.
Ja taas kilisevät kulkuset.

Kiikkerän ja säälittävän viljan yllä
riukua seuraa riuku.
Ja vanunki taivaan alla,
laulaa laulamistaan kuolemaa.

13. toukokuuta 1916