Tuo vuori oli kuin ammusten
maahan niittämän alokkaan rinta.
Tuo vuori halusi neitseellisiä
huulia, häämenoja
tuo vuori vaati.
Kuin valtameri vyöryi
korviin yhtäkkinen hurraa!
Tuo vuori ajoi takaa ja tappeli.
Tuo vuori oli kuin ukkonen!
Titaanien kanssa ei leikitellä!
(Muistatko tuon vuoren viimeisen
talon, esikaupungin laidalla?)
Tuo vuori oli monta maailmaa!
Kalliisti maksattaa maailmasta Jumala!
..............................
Suru alkoi vuoresta.
Se vuori oli yllä kaupungin.
 |
 |
 |